Random night out

27 Hei 2010 1 kommentti

Kirjoittanut sspiegel Kategoria(t): Aiheeton

Ei pitäisi koskaan lähteä ulos ilman kunnollista suunnitelmaa. Se johtaa siihen, että haahuilee randomisti baarista toiseen ja juo liikaa. Menetin kokonaisen lauantain siihen, että nukuin ja oksentelin, koska en saanut edes vettä pysymään sisällä. Hyi. Metrolla matkustaminenkin oli arpapeliä, kun ei ollut varma, että oksentaako vai pyörtyykö ensin.

Relevanttia tämä kaikki on siksi, että mulla on kuvia! Laura, englantia opettava kaverini, kantaa jostain syystä aina kameraa matkassa, ja tällä kertaa se oli kovassa käytössä. Yhteensä paristakymmenestä kuvasta olen varmaan joka toisessa ja joka kerta sama ilme naamalla. Hyi hitto. Huomaa, että olin nauttinut lievästi alkoholia, enkä erityisesti nauti kuvissa poseeraamisesta. Ei ikinä enää.

Me aloitettiin ilta juomalla kaljaa Hongdae Parkissa. Me istuttiin kahden soittajakundin vieressä, jotka esitti jopa omia biisejään.  Sen lisäksi jotkut randomit itäeurooppalaiset kundit tuli kysymään, että työskennelläänkö me USA:n armeijalle. Me sanottiin olevamme venäläisiä vakoojia. Se ei uskonut. Ei sitä, että ei oltais vakoojia, vaan sitä, että me ollaan venäläisiä. Weird, much?

Puiston jälkeen me siirryttiin Papa Gorillaan. Se on aivan kamala baari ja yleensä täynnä länkkäreitä, mutta baarimikot on söpöjä ja juomat liian halpoja. Shotti vodkaa tai tequilaa maksaa euron, kalja 1,5 euroa, drinksut 2 euroa, ja jos oikein janottaa, voi ostaa ämpärillisen cocktailia vaivaisella 7 eurolla. Nam! Niinkin kämäiseksi baariksi tiskin takana pyörii yleensä vähintään 6 baarimikkoa (joista yksi on jopa länkkäri), ja silloin kun tiskin takana ei ole tarpeeksi tekemistä, baarimikot joko tanssivat tai istuskelevat muuten baarin puolella. Mikäs sen mukavempaa katseltavaa.

Papa Gorillan baarimikot

Lippispäinen baarimikko on ihan mielettömän hyvä tanssimaan. Ja jostain syystä sillä on aina jotain kavereita, jotka osaa tanssia juuri samat kuviot kuin se. Tällä kertaa yksi toinenkin baarimikko tanssahteli lippispäisen matkassa: ehkä maailman viileintä. Oikealla oleva näytti mun mielestä ihan Super Juniorin Yesungilta, mutta ehkä Katriina voi arvioida uusiksi…

Viimeksi Papa Gorilla oli aivan tupaten täynnä länkkäreitä (eikä pelkästään siksi, että me mentiin sinne koko vaihto-oppilasporukan voimin), mutta perjantaina siellä oli oikein mukava sekoitus länkkäreitä ja korealaisia. Korealaiset oli vielä erityisen sööttejä tällä kertaa. Korealaisista kundeista huomaa ihan älyttömän helposti, että ketkä pitävät ulkomaalaisista tytöistä ja ketkä eivät. Ulkomaalaisista pitiviä kundeja on kahdenlaisia: 1. predator eyes, eli ne jotka löytävät ulkomaalaiset vaikka minkälaisesta ruuhkasta ja käyvät kiinni sillä sekunnilla kun erehdyt katsomaan sinne päin, ja 2. ne joille pitää hymyillä ensin, mutta jotka ensimmäisen hymyn ja katsekontakin jälkeen ei muuta teekään kuin tuijottaa ja hymyilee. Me onneksi tavattiin vain noita jälkimmäisiä. Siellä oli sellainen kolmen kundin porukka, joista yhtä naitettiin kahden kundin voimin jollekin tytölle. Syykin selvisi myöhemmin: se kundi oli ilmeisesti oikein näyttelijä, “uusi kasvo”, niin kuin ne sanoo täällä niistä, jotka odottaa vielä läpimurtoa. Laura oli epäileväinen, mutta minä tiesin paremmin. Tapasin aikaisemmin keväällä aamiaisen parissa yhden tosi hyvin japania puhuvan kundin, jonka kaveri vannoi, että se on näyttelijä. Itsehän kutsuin sitä valehtelijaksi koko aamun, mutta sitten kun naveroin (=googlasin) sen myöhemmin, niin jumaliste, totta se puhui! Kuvia Näyttelijästä (v1.0) löytyy täältä, jos jotakuta kiinnostaa. Enivei, Laura olisi ollut kiinnostunut Näyttelijästä (v2.0), ja Näyttelijän kaveri olisi ollut kiinnostunut Laurasta. Näyttelijän kaveri oli ihan vitun hueg, ainakin 2-metrinen tai jotain!

And they say that the crazy looking one is supposed to be an actor...

Hueg!!!111

Siellä oli myös kundi joka näytti mun mielestä SHINeen Onew’lta. Siksi oli ihan pakko kutsua se luo ja ottaa kuva. Tosin sunnuntaina näin yhden kundin, joka olisi voinut olla vaikka Onew’n ilkeä kaksoisveli,  joten tämän toisen kundin yhdennäköisyys tipahti silmissä.

Onew

Papa Gorillan jälkeen me suunnattiin Zeniin, koska Zenissä on söpöjä baarimikkoja. Sellaisia oikein nörttimäisiä, mutta söpöjä. Se söpöin niistä ei ollut paikalla, mutta onneksi niitä on monta. Meno Zenissä oli kohtuuhiljaista, mutta sitäkin oudompaa. Yksi korealainen porukka tahtoi ihan välttämättä istua meidän kanssa, ja kaksi matkailevaa länkkärikundia yritti iskeä meitä. Sen lisäksi yksi Zenin baarimikoista nauroi perseensä ruvelle, kun se katsoi minun ja Lauran pelaavan dartsia. Siellä oli myös yksi korealainen kundi Uudesta-Seelannista, joka otti paitansa pois kun sitä pyysi näyttämään sen tatuointeja. Lauralla on muistaakseni treffitkin sen kanssa tällä viikolla… Ja kaikki tämä vaikka siellä oli ehkä 20 ihmistä siinä vaiheessa. Aina sattuu ja tapahtuu.

Laura ja Zenin baarimikko

Zenistä ulostautuessamme kello oli jo vähintään viisi, joten tekstasin yhdelle kundille, jonka olin tavannut joitakin viikkoja aikaisemmin, kun me vietettiin Anun ja Minnan kanssa Anun viimeistä viikonloppua Koreassa. Busan ja Nami olivatkin juuri siinä samaisessa baarissa, jossa tavattiin aikaisemmin, joten me sovittiin tapaavamme baarin ulkopuolella. Tavanomaisiin korealaisiin kundeihin verrattuna Busan ja Nami on ihanan normaaleja. Ei ollenkaan päällekäyviä eikä muutenkaan omituisia. Me mentiin syömään kanaa ja juomaan lisää kaljaa (oi miksi?!).

Nami ja Busan

Namin oikea nimi siis on Nami (tai korealaisittain Nam I). Busan on Busan siksi kun se tulee Busanista, enkä koskaan muista kuulleeni sen nimeä. Nami puhuu paskaa englantia ja Busan vielä huonompaa, mutta jostain syystä niiden kanssa pärjää myös ne,  jotka ei puhu koreaa. Tosin nykyäänhän puhun siis niin älyttömän hyvää koreaa, että ihan sama puhuuko toinen englantia vai ei .

Loppuun vielä kuva väsyneestä Busanista. Kuvaa hyvin meidän kaikkien fiilistä siinä vaiheessa. Taustasta näkee, että aurinko on noussut aikoja sitten. Kello taisi olla jotain seitsemän siinä vaiheessa kun me hyvästeltiin toisemme metroasemalla.

Väsynyt Busan

Soulin yöelämä on niin hemmetin rankkaa.